Kuparimonninen on täplämonnisen ohella yksi yleisimmistä monnislajeista, joita akvaarioliikkeistä löytyy, ja se on myös yksi kestävimpiä monnislajeja. Kaikki kaupoissa myytävät kuparimonniset ovat viljeltyjä. Lähtöisin se on luonnossa Etelä-Amerikasta, Venezuelasta Brasilian eteläosiin. Luonteeltaan se on melko rohkea, joten sitä näkee akvaarion etuosissakin päiväsaikaan. Erittäin helppo ja aloittelijalle sopiva pohjakala, joka puhdistaa akvaarion pohjan ja pitää ainakin hiekkapohjan pintakerrokset kuohkeina ja ilmavina. Kuparimonninen englanninksi: Bronze Catfish, Green Cory, ruotsiksi: metallpansarmal.
Kuparimonnisesta on myös myynnissä ns. aitoa albiino muotoa eli punasilmäisiä albiinoja.
 |
| Albiinomuotoinen kuparimonninen |
Luonne ja käyttäytyminen:
Kiltti ja rauhallinen, ei koskaan kiusaa muunlajisia kaloja. Ei oikein pysty pitämään puoliaan näykkiviä kaloja kuten joitakin barbeja vastaan ja jotkin barbilajit ovat jopa näykkineet monnisilta silmät. Monniset eivät myöskään ymmärrä sitä, että jos jollakin kalalajin edustajalla on poikaset ja emo suojelemassa poikasiaan, joten esim. ahvenet joutuvat häätämään monnisia pois poikastensa ulottuvilta jatkuvasti. Yleisesti ottaen kuparimonniset ovat täplämonnisten lisäksi kaikkein kestävimpiä monnislajeja, ne kestävät jopa läpi pahimpien nitriittipiikkien eivätkä kärsi läheskään niin paljon emäksisessä ja puolikovassa vedessä, kuin monet muut monnislajit (täplämonnista lukuunottamatta).
 |
| Ylempänä naaras liima munia etulasiin, uros makoilee alempana:) |
Kuparimonninen on monnisista yksi helpoimpia lajeja saada lisääntymään. Yleensä lisääntyminen tapahtuu, kunhan monnisia on riittävän suuri parvi >6kpl, kolmekin monnista voi jossain tapauksessa riittää (esim. yksi naaras 2 koirasta, nimenomaan useita koiraita yhtä naarasta kohden). Kun kuteminen halutaan käynnistää monnisia voi ruokkia jo päivää tai paria päivää ennemmin hyvin proteiinipitoisella ruualla, kuten surviaissääsken toukilla ym. elävällä ravinnolla. "Kututanssi" lähtee käyntiin, kun naaraan perässä ui 1 - 3 kpl koiraita ympäri akvaariota. Välillä naaras pysähtyy koiraan uidessa poikittain naaraan eteen ja tässä vaiheessa seuraa naaraan munien hedelmöitys ns. t-asennossa kun koiras hedelmöittää naaraan tämän suun kautta siemennesteellään. Naaras kantaa isoja mätimunia pieninä rykelminä (kerrallaan naaraan eviin ilmestyy n. 3 - 5 munaa, vanhemmilla ja kookkaimmilla naarailla munia voi tulla enemmän) vatsaevissään ja liimaa ne akvaarion laseihin tai somisteisiin. Munia voi tulla kerrallaan jopa 300 kpl ja ne ovat halkaisijaltaan n. 1,5 mm kokoisia. Poikaset näkyvät pitkänä "karvana" joka tulee esiin munan päistä, lopulta jäljelle jää ruskuaispussi jolla poikanen pärjää päivän tai pari tämän jälkeen poikaset syövät esim. pieneksi hajonneita Viformo tai NovoTabs tabletteja, poikasia voi ruokkia myös poikasruuilla kuten artemialla. Kutu tapahtuu yleensä yöllä tai varhain aamulla, mutta itselläni monniset on kuteneet myös keskellä päivää. Poikaset eivät usein säily hengissä seura-akvaariossa, joten jos haluat kasvattaa kunnon kokoisen monnispoikueen niin yksi vaihtoehto on siirtää aikuiset monniset kutemaan erilliseen kutuakvaarioon tai siirtää kudun jälkeen hedelmöittyneet munat varovasti erilliseen poikasakvaarioon kuoriutumaan, mutta kyllä yksittäisiä poikasia voi selvitä hengissä ilman mitään erityis toimenpiteitä. Lisääntyminen on naaraalle hyvin raskasta, joten välillä naaraan pitää saada lepäillä rauhassa, myös suojaisa akvaario helpottaa oloa. Naaras kookkaampi ja pulleavatsaisempi ja koiraat taasen ovat vähän "sutjakkaampia".
 |
| Pieni kuparimonnisen poikanen |
Happi & hengittäminen:
Kuparimonninen hengittäää kidusten kautta ja tulee pohjakalana hieman pienemmällä happimäärällä toimeen, mutta se on myös suolistohengittäjä. Se tarkoittaa sitä, että monninen saattaa yhtäkkiä ponkaista kovalla vauhdilla akvaarion pintaan ja samalla vauhdilla se syöksyy takaisin pohjaan. Myöhemmin monnisen peräaukosta tulee ulos ilmakuplia, koska kala ottaa hapen talteen ja vapauttaa tarpeettoman osan pinnalta hakemistaan kaasuista. Suolistohengittäminen myös puhdistaa monnisen suolistoa. Suolistohengittämisen vuoksi akvaariosta saattaa roiskahtaa yllättävänkin isoja määriä vettä, joten ainakin sähköjohdot ym. tulee suojata käyttämällä akvaariossa kansilaseja.
Taudit & muut ongelmat:
Sorapohjassa monniset eivät pysty käyttäytymään tai elämään luonnollisesti (myös ravinnon saanti on hankalampaa) ja sorassa pahin ongelma on kuitenkin se, että monnisten suupielet ja viikset usein tulehtuvat ja alkavat sulaa pohjan huonon puhtauden vuoksi, sorassa saattaa myös olla teräviä särmiä, jotka hankaavat monnisten viikset lopulta poikki. Viiksettömältä monniselta puuttuvat tärkeimmät aistit esim. maku- ja tuntoaisti, joiden avulla se normaalisti muunmuassa löytäisi ravintonsa elinpäristöstään. Muita kuparimonniselle tyypillisiä tauteja ovat bakteerien aiheuttamat evien sulamiset, jotka saa hoidettua pois esim. Sera Baktopur ja Sera Baktopur direct - lääkkeillä. Tällaiset suun ja evien sulamiset saattavat myös johtua likaisesta sorapohjasta.
Ravinto:
Kuparimonniset ovat erittäin tehokkaita akvaariopohjan putsaajia, kun akvaariossa on pohjamateriaalina monnisille sopiva hieno hiekka. Monniset estävät pohjan pilaantumisen syömällä kaikki pienimmätkin ravintohiukkaset hiekasta ja myös useamman millin tai parin syvyydeltä hiekkapinnan alapuolelta. Tämä pohjan puhdistus onnistuu siten, että monniset suodattavat hienon hiekan kidustensa lävitse ottaen kaiken ravinnoksi kelpaavan talteen ja puhaltaen hiekan kiduskansista ulos. Monniset eivät syö levää eivätkä kasveja. Parhaiten monnisille kelpaa proteiinipitoiset tabletit esim. Sera Viformo ja JBL NovoTabs, jotka ovat yhtiä parhaita ravintoa monnisille. Tavallisesti monniset syövät vain pohjalta, mutta öisin voi akvaariosta alkaa kuulua jopa hieman äänekästäkin veden lotinaa, silloin saattaa nälkäinen monninen olla syömässä pintaan jääneitä ruuantähteitä. Jotkin yksilöt saattavat viettää paljonkin aikaa pinnassa/keskivedessä, toiset taas eivät oleile lainkaan siellä.
- Pohjatabletit ja pelletit esim. JBL NovoTabs
- Pohjalle vajonneet hiutaleruuat
- Erilaiset raeruuat
- Eläväravinto: madot, hyönteiset, pakaste ruuat, erittäin kaikkiruokainen, myös tuorekurkku on kelvannut joillekin monnisilleni.
- Koko: Kookas monnislaji: 6 - 8 cm
- Akvaarion koko: >85 l
- Vesikerros: Pohja
- Parvikoko: >6 kpl, mitä enemmän sen parempi
- pH: 6 - 7.5
- GH: <15 dH°
- Lämpötila: 22- 28 °C
- Elinikä: jopa 8 v
- Kotimaa: Etelä-Amerikka, Venezuelasta Brasilian eteläosiin
- Vesityyppi: Humuspitoinen pehmeä, happamahko tai neutraali
- Hinta: 4 €/kpl
Akvaarion sisustus:
Parhaiten kuparimonniset viihtyvät hienohiekkaisessa akvaariossa, josta löytyy myös hämäriä paikkoja riittävästi. Luolia ja juurakoita tms. suojapaikkoja tulisi olla vähintään yksi, tähän tarkoitukseen sopivat hyvin kookosluolat ja peittävät katos malliset juurakot. Monniset tarvitsevat vapaata pohjatilaa jossa voivat tonkia hiekkaa kuonollaan ja viiksillään (suodattavat hiekkaa kiduksien läpi ottaen ravinteita talteen, sorassa tämä ei onnistu ollenkaan), mutta myös kasvitiheikköjä, juurakkoja ja luolia. Niiden luontaisessa ympäristössä pohjalla on myös lehtiä, joten akvaarioon voi lisätä vaahteran tai tammen lehden tai pari (ei liian monta etteivät vesiarvot muutu liikaa), värinsä menettäneet kuivahtaneet lehdet eivät pilaa pohjaa niin herkästi, kuin tuoreet ja vihreät.
Tekstin teossa käytetyt sivustot/lähteet:
- Markku Varjo Akvaariokalat
- Faunatar
- Faunatar
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti